DATAPROJISOINNIN OPAS
1. Johdanto
2. Pitääkö esitystiloihin tehdä muutoksia
3. Paljonko projektorissa pitää olla valotehoa
4. Valitsenko korkeimman valotehon ja kontrastisuhteen
5. Onko valkokangas välttämätön
6. Mitä uudet mosaiikkitekniikat ovat
7. Esitystila valaistu, onko mitään tehtävissä
8. Mitkä ovat yleisimmät virheet
9. Mihin dataprojektoria tarvitaan
10. Pitääkö lampuista tietää jotain erikoista
11. Onko eri kuvakennotekniikoissa todellisia eroja
12. Onko projektorien erikoisrakenteista haittaa
13. Millä kennotekniikalla saadaan paras kuva
14. Mikä kennotekniikka soveltuu parhaiten dataprojisointiin
15. Miten valitsen projisointilaitteen
16. Mitä minun pitää selvittää ennen kuin aloitan?
17. Millaista huoltoa minun pitäisi edellyttää
18. Yhteenveto
Kartoitamme kohteissamme asiakkaamme toiveet hyvin yksityiskohtaisesti. Kartoituksen aikana selvitämme yhdessä käyttäjän kanssa tilan luonteen, kaikki esitystilanteet ja luonnollisesti laitekannan, joka mahdollistaa esitystilanteiden toteuttamisen. Tärkeä osa tätä kartoitusta on atk- ja videoprojisointi. Suunnittelutyön ohella saamme myös lähes päivittäin aiheeseen liittyviä tiedusteluja joko omilta suunnitteluasiakkailtamme tai muuta kautta.
Vuosien saatossa olemme huomanneet, että lähes jokaisessa keskustelussa käsitellään itse asiassa samoja peruskysymyksiä.
Olemme myös todenneet, että vaikka tältä erikoisalueelta löytyykin varsin paljon tutkimustietoa, näyttää yhtenäinen "suomenkielinen" opaskirja puuttuvan kokonaan. Päätimme ottaa härkää sarvista ja valmistimme lähinnä omia asiakkaitamme varten tämän opaskirjasen. Kirjaseen on kerätty yksiin kansiin kaikki keskeiset data- ja videoprojisointiin liittyvät kysymykset ja olemme pyrkineet myös vastaamaan niihin parhaan ymmärryksemme mukaan. Tavoitteenamme on ollut käyttää yleiskielen ilmaisuja ja selventää muutamia keskeisiä käsitteitä, jotka aiheeseen liittyvät. Teknisiä yksityiskohtia olemme käsitelleet peruskäyttäjän näkökannalta - joten "friikkien narniaa" ei tämän teoksen avulla löydetä.
Päivitämme opaskirjaa säännöllisesti - kaikki palaute on toivottavaa ja jopa tervetullutta.
Copy: Decorat Oy, Oulu 2003
DATA- JA VIDEOPROJISOINTILAITEET
Tämä kirjanen kuuluu julkaisusarjaan "Audiovisuaalinen viestintä käytännössä". Sarjan muita julkaisuja ovat "Av-tilojen suunnittelu", joka käsittelee av-tilojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä teknisiä kysymyksiä sekä "Viestintä johtamisessa", jossa perehdytään audiovisuaalisen viestinnän merkitykseen organisaatiossa sekä av-saneerausohjelmaan.
Video- ja dataprojisointilaitteet -julkaisu sisältää varsin kattavan selvityksen data- ja videoprojisoinnin sovellutusalueista, erilaisista video- ja atk-projisointijärjestelmistä sekä yleisistä hankintaperusteista. Hankintatilanteessa sen avulla voidaan tarkastella laajasti koko tarjontaa - näin informaatio ei ole vain myyjien varassa. Valintaoppaan lisäksi asiakirja soveltuu myös opetuskäyttöön Asiakirja päivitetään vähintään kaksi kertaa vuodessa - joten tarkista päiväys kansilehdeltä; kehitys on alalla hyvin nopeaa!
2. Pitääkö esitystiloihin tehdä muutoksia?
Useimmiten pitää. Ennen kuin rupeat tarkastelemaan eri projisointivälineitä, on sinun ensin tarkastettava esitysympäristösi valaistustilanne. Parhainkaan projektori ei pysty heijastamaan sävykästä video- tai data- kuvaa kankaalle liian valoisassa ympäristössä! Mene esitystilaasi ja sammuta valot. Valomäärä, joka jää kankaalle on tulevan video/data -kuvan "musta"! Parhaat katseluolosuhteet ovat silloin, jos esitystilasi voidaan pimentää täysin. Tällöin tois-tuvat "puhtaimmillaan" esim. videonkuvan kaikki harmaasävyt sekä väriskaala - ja katselusta voidaan todella nauttia. Contrastisuhde yhdessä projektorin valovoiman ja optisen terävyyden kanssa onkin projisointilaitteesi tärkein yksittäinen valintaperuste - vaikkakaan ATK:n toisto-ominaisuuksia ei dataesityksissä saa unohtaa!
3. Paljonko projektorissa pitää olla valotehoa?
Valotehon tarve riippuu yleisvalon määrästä ja tilan koosta. Muistiinpanojen tekeminen tai esitystilan muu käyttö voivat vaatia ainakin jonkin verran yleisvaloa. Tällöin avainasemassa on "keinomustan" luominen projisoitavaan kuvaan: siis niin paljon valkoista valoa, että mustaksi tarkoitettu osa kuvassa näyttää todella mustalta, eikä harmaalta. Tätä valkoisen ja mustan suhteellista eroa kuvataan contrastisuhteella. Mitä suurempi tuo suhde on, sitä suurempi kirkkausero vallitsee kuvassa mustan ja valkoisen välillä - videokuvassa tämä suhde pitäisi olla vähintään 1:400. Jos tilassasi on yleisvaloa, täytyy projektorin valotehoa nostaa niin paljon, että koko contrastialue (mustasta - valkoiseen) erottuu yleisvalon keskeltä.
Miten projektorin valotehon tarve siis muuttuu, jos tilan yleisvalon määrää nostetaan 1 lux:sta 100 lux:iin contrastisuhteessa 1:400? Jos pimennetyssä tilassa valkokankaalta mitataan valaistustasoksi 1 lux, täytyy projektorin heijastaa valkoisen alueen näkymiseksi vain 400 luxia. Mitä suurempi yleisvalon määrä on, sitä enemmän tarvitaan vastaavasti projektorissa valotehoa contrastisuhteen ylläpitämiseksi) Jos tilan valaistusta nostetaan esimerkiksi 100 luxiin, joka vastaa vain huonosti valaistun kellarikäytävän valaistustasoa, pitää kuvan valkoisen alueen näkymiseksi heijastaa jo 40.000 luxia, jotta "keinomusta" näyttäisi edelleen yhtä mustalta!
Sekä video- että ATK-kuvan kannalta contrasti on tärkeintä -älä tingi - mitä suurempi suhde, sitä parempi kuva, mutta älä usko esitteitä!!!
Jos projektorin valoteho ei riitä tuottamaan riittävästi valotehoa riittävän suurella contrastilla, pienenee näkyvä contrastisuhde -kuva "haalenee". Tietokonegrafiikassa puhtaat päävärit (datakuva) näkyvät vielä suhteellisen kirkaasti valaistuissakin tiloissa - mutta valokuvamaiset aineistot ja videokuva menettää nopeasti sisältönsä ellei contrastia ja valotehoa ole riittävästi!
Mikä on johtopäätös? Valitse projisointilaitteesi aina omassa esitysympäristössäsi - omalla aineistolla!
Esitystilasi valaistusolosuhteiden hallinta on siis avainasemassa. Ikkunoissa kunnolliset reunakanaalein varustetut pimennysverhot ja himmennettävä valaistus alas suuntaavilla valaisimilla ja vähintään kolmessa ryhmässä - seinän vierustan aina erikseen. Muista, että valaistusolosuhteisiin käytetty markka tulee kymmenkertaisesti takaisin projektorin hankintahinnassa.
4. Valitsenko korkeimman valotehon ja kontrastisuhteen?
Valitse, mutta älä usko esitteitä! Valotehon kasvu ei yksin takaa visuaalista nautintoa - valkoinen valo on vasta energiaa, ei kuvaa! Tarpeeton valotehon kasvattaminen nostaa myös kustannuksia!
Toisaalta on toki niin, että jos projektorissa on liian vähän valotehoa, ei se pysty heijastamaan lainkaan videokuvan tummia harmaasävyjä ja värejä kankaalle asti. Tällöin videokuvasta näkyy vain lähinnä valkoista olevat alueet. Jos esitystilasi on lisäksi suuri, on valoteholla ratkaiseva merkitys myös siinä suhteessa, että projektorin teho riittää heijastamaan koko väri- ja sävyrekisterin kankaalle tarpeeksi suuri kokoisena! Lopputuloksen kannalta on kuitenkin tärkeintä se, miten hyvin itse laite pystyy toistamaan koko valo- ja värirekisterin sisältämät sävyt ja värit - olettaen siis, että valotehoa on riittävästi!
"Megalomaanisesta" valotehosta ei ole paljon iloa, jos projektori ei todellisuudessa pysty esittämään koko harmaasävy- ja värirekisteriä - myös lähellä valkoista olevia sävyjä - nyt ei siis ole kysymys contrastisuhteesta, vaan itse projisointilaitteen teknisestä laadusta - harmaasävyrekisteristä!
"Sirkuskoneissa" palavat usein puhki lumi, pilvet, morsiuspuku jne. vaikka tykin contrastisuhde olisikin 1:800! .
Tämä kertoo siis sen, että projektori ei todellisuudessa pysty toistamaan sävyjä - vaan ainoastaan "mustaa ja valkoista"! Tästä syystä esittelyvideoissa näytetään useimmiten trooppisia rantoja, sambakarnevaaleja, kukan terälehtiä, mutta ei lunta, pilviä ja häitä. Esitteen contrastiarvo ei oikeastaan kerro yhtään mitään tästä ominaisuudesta - muista siis testata itse! Hyvä projektori pystyy toistamaan lähes filmitasoisen videokuvan! .
Projisointiongelmat eivät helpotu olennaisesti, jos ohjelmalähteenäsi olisi ainoastaan tietokonekuva, eli "data" - Vain Power-Point -tyylisissä esityksissä (taustaväri ja väriteksti) näkyy aineisto vaikeuksitta normaali huonevalaistuksessa vaikka projektorin valoteho olisi vain 1000 Alumenia: ja contrastisuhde 1:200. Mutta mitä enemmän tietokone-esityksesi muistuttaa sisällöltään videokuvaa - tai valokuvaa sitä lähempänä olet videokuvan esittämisen ongelmaa - palaa siis lähtöruutuun.
"Onko kaiken johtopäätös se, että jos valitaan projektori, jossa on korkein valoteho, suurin contrastisuhdeluku ja laajin harmaasävy- ja väriasteikko, saadaan myös paras mahdollinen lopputulos - eikä muusta tarvitse enää välittää?"
Ei valitettavasti! Kuvan lopputulokseen vaikuttavat vielä ratkaisevalla tavalla se, kuinka kuva heijastuu takaisin valkokankaalta, kuinka kuva "rakennetaan" ja kuinka terävästi projektorin optiikka pystyy piirtämään "tämän rakennelman" kankaalle . Lisäksi sinun on selvitettävä dataprojisoinnissa resoluutiovaatimukset ja virkistystaajuus - näihin käsitteisiin tutustumme myöhemmin. Projektorityypin valintaan vaikuttavat hinnan lisäksi vielä liikuteltavuus, äänekkyys, käyttökustannukset ja huolto. Voidakseen tehdä onnistuneen valinnan, on ostajan ymmärrettävä ainakin jonkin verran eri tekniikoiden välisiä eroja ja soveltuvuutta videon ja datan eri protokollien esittämisiin - näin hän ei ole vain myyjän ammattitaidon tai hänen edustamansa laitevalikoiman varassa.
5. Onko valkokangas välttämätön?
Kyllä on! Valitettavan usein jopa myyjät unohtavat sen, että me emme näe sitä, mitä heijastetaan vaan sen, mikä heijastuu ! (ks. myös kohta 6. "Esitystila valaistu, onko mitään tehtävissä?)
Heijastuspintamateriaalin ratkaisee katselukulma - kuinka laajalle alueelle siis kuva heijastuu kankaalta tasaisesti. Turvallisin ratkaisu on hyvälaatuinen, valoa läpäisemätön mattavalko-kangas - sen takaisinheijastuskulma on suuri. Mikäli haluat parempaa takaisinheijastuskerrointa, joudut tarkkaan miettimään katselijoiden sijoittamista tilaan.
Suuri takaisinheijastuskerroin kaventaa aina katselukulmaa: jos tilasi on kapea ja katselijat istuvat takaisinheijastuskulman sisällä, voit käyttää erikoiskankaita (helmiäis-, mikrohelmiäis-, metallijuova jne.)tai barapoil -heijastuspintoja - mutta, jos olet vähänkään epävarma onnistumista - unohda ne!
Varo myös valkokankaina myytäviä "rullaverhoja". Saat paremman lopputuloksen, jos käytät tavallista valkoista seinää, kuin näitä "valkokangasjäljitelmiä"
"Jos voit hankkia 10.000 € projektorin, mutta et enää 500 €:n valkokangasta - kokeilepa tinkiä!"
6. Mitä uudet mosaiikkitekniikat ovat?
Kaikissa muissa paitsi CRT-tekniikassa (perinteinen kolmilinssinen "videotykki"") kuva muodostetaan projektorissa mosaiikkiperiaatteella. Kuva muodostuu siis pienistä palasista, joiden lukumäärä on lopputuloksen kannalta ratkaisevan tärkeää: aivan niin kuin oikeassa mosaiikissa on sinun päätettävä kuinka monta ja kuinka pientä palaa tarvitaan juuri sinun esityksessäsi.
Näitä paloja myydään "kilohinnalla". Mosaiikkipaloista koostuvia rivejä voi olla päällekkäin kuvaruudulla 600:sta aina huikeaan 1024 riviin saakka - mitä enemmän niitä on, sitä parempi on lopputulos. Mosaiikkirivien tiheys vaikuttaa luonnollisesti myös siihen, kuinka suureksi kuvaa voi kasvattaa tai kuinka läheltä kuvaa voi katsoa!
Edullisten - lähinnä kotikäyttöön tarkoitettujen - projektorien mosaiikkitiheys ei riitä kovinkaan suureen kuvakokoon: hinta/laatu -suhteisesti saattaa olla toistaiseksi jopa järkevämpää ostaa isokokoinen 33" televisio - aikakin kiinteissä asennuksissa. Katsotaanpa miksi!
"Miten CRT eroaa mosaiikkitekniikasta?"
Perinteisessä kuvaputki, eli CRT-tekniikassa elektronisuihkun "täplä" piirtää noin 25 kertaa sekunnissa vaakasuuntaisina juovina koko kuvan putkelle. Juovien lukumäärää kuvataan juovatiheydellä - siis kuinka monesta päällekkäisestä vaakasuuntaisesta juovasta kuva muodostuu.
Hyvässä CRT-projektorissa juovatiheys juovatuplaajalla on vähintäin 1050 kpl (limittäin) koko nähtävällä kuvaruutualueella. CRT-projektoreissa juovien määrää voidaan periaatteessa kasvattaa rajattomasti! Vastaava pixelirivien lukumäärä huonotasoisessa "mosaiikkiprojektorissa voi huonoimmillaan olla vain 480.
Mosaiikkitekniikassa (Polysilikoni-, aTFT-aktiivimatriisi, ja DLP-mikropeili-tekniikka) rakennetaan esimerkiksi punainen ympyrä seuraavasti. Jokainen mosaiikkipala (kuva-aihio*), johon ympyrän kehä koskee, muutetaan punaiseksi ja heijastetaan kankaalle. Mosaiikkitekniikassa kuvan rakennetiheyden tunnusluku on kuva-aihioiden ( pixelien ) lukumäärä. Jos paloja on vähän, on ympyrä rakeinen ja mitä enemmän paloja on, sitä täydellisempi ympyrä syntyy.
Pixelien määrä vaihtelee rivimäärän ja mosaiikkitiheyden mukaan.
7. Esitystila valaistu, onko mitään tehtävissä?
On! Video- tai datakuva voidaan heijastaa joko perinteisesti suoraan valkokankaalle tai "rear", eli takaprojisointina. Molemmissa heijastamistavoissa projektori voidaan asentaa joko pöydälle tai kattoon. Takaprojisoinnin etuna on parempi yleisvalomäärän sieto, kuin suorassa projisoinnissa. (Edellyttäen, että käytetään korkealaatuisia takaprojisointipintoja).
Takaprojisointi on ainoa ratkaisu tiloissa, jota käytetään muuhun kuin kokous- ja koulutuskäyttöön: aulat, odotussalit, oleskelutilat, messut jne.
Takaprojisoinnin onnistuminen on yksiselitteisesti kiinni takaprojisointipinnan rakenteesta. Rakenne voi vaihdella tavallisesta "suihkuverhosta" aina erikoisvalmisteiseen kaksois-scriinirakenteeseen, jossa kuva on tasainen ja puhdas katsoipa sitä melkein mistä kulmasta tahansa. Takaprojisointipinnan rakenteeseen vaikuttavat tarvittava katselukulma, sijoituskorkeus, sekä esitysresoluution tarkkuus - vaadi aina selvitys katselualuejakaumasta, jos päädyt takaprojisointitekniikkaan. (Katselualuejakaumassa on käyrin osoitettu valonjakauma eri katselualueilla - vaadi sekä pohja- että leikkausjakauma).
Yleisin syy epäonnistumiseen takaprojisointiratkaisussa on turha kustannussäästö. Scriinin hinta nousee "geometrisessa sarjassa": mitä suurempi kuva ja mitä laajempi katselukulma, sitä kalliimpi scriini. Scriinin hankintahintaa laskemalla heikkenevät myös sen ominaisuudet.
Esimerkiksi teollisuuden valvomoissa, hälytyskeskuksissa jne voi käytettävien suurkuva-scriinien (2500 x 1880 mm) hinta olla yli 16.000 € - jos resoluutio ja kuvalaatuvaatimukset ovat erittäin korkeat.
Kustannussyistä valittu huono srcriini, jolla on kapea katselukulma, saa aikaan esitystilan av-teknisen epäonnistumisen.
Jos esim. yleisöaulassa on vain kapea alue, jolla kuva on hyvä, on syytä kysyä "säästäjiltä" miten he aikovat ohjata juuri ne "tärkeimmät" ihmiset alueelle, jossa kuva näkyy?
Takaprojisointi vaatii aina lisätilaa. Kätevä tapa on sijoittaa vaikkapa varasto seinän taakse ja käyttää keskikäytävää "projisointiväylänä". Mikäli takatilaa ei ole käytettävissä ja valaistusteknisistä syistä joudutaan käyttämään takaprojisointi-tekniikkaa on erinomainen ratkaisu tällöin ns. "retro-kaapit".
Tässä ratkaisussa dataprojektori on sijoitettu jo tehtaalla mitoitettuun "takaprojisointiyksikköön", joka koostuu runkorakenteesta, projektorista, peileistä ja takaprojisointiscriinistä. Suurimmat yksiköt kootaan yleensä asennuspaikalla.
Takaprojisointitekniikka on myös hyvä vaihtoehto kokous- ja koulutustiloihin, mikäli tilassa halutaan kiinnittää erityistä huomiota interiööriin tai säilyttää korkea valaistustaso. Muista kuitenkin, että suora projisointi kankaalle on aina optisesti paras ja turvallisin ratkaisu!
Nyt kun projisoinnin yleiset periaatteet on selvitetty, on vielä syytä perehtyä lyhyesti data-projisointiin liittyviin erikoiskysymyksiin sekä luonnollisesti sovellutusalueisiin.
8. Mitkä ovat yleisimmät virheet?
1. Valitaan väärä resoluutio!
Esitettävän atk-aineiston laadintatarkkuus, eli resoluutio on tärkein yksittäinen ATK-kuvan projisointiin vaikuttava tekijä on. Resoluutiollahan (S-VGA, XGA, S-XGAjne) tarkoitetaan ATK-laitteen kuvaruudulla olevien kuvapisteiden lukumäärää: mitä enemmän pisteitä on, sitä tarkempi on kuva - tai sitä suuremmaksi sitä voidaan kasvattaa. Projisointia varten laadittavan aineiston resoluution ei tarvitse yleensä ylittää 1024x768:ta (XGA). Tällöin ATK-kuvan projisointi ei edellytä esitystilanteessa kohtuuttoman suurta kuva-alaa. Muista tarkistaa myös projektorisi max. virkistystaajuus! Teknisiä rajoituksia tärkeämpää on kuitenkin käyttäjien työresoluutio.
Jos aineistot laaditaan työpisteissäm joissa käytetään esim 1280 x 1024 resoluutiota, muuttuu esitysaineisto varsin huonolaatuiseksi, kun sitä esitetään alemmilla resoluutiolla (Projektorin resoluutio!!!) Vaikka projektori voisikin esittää aitoa resoluutiotaan suurempaa resoluutiota huononee kuvan laatu armotta! Syystä tai toisesta myös ne sovellutukset, jotka tulisi pystyä "calibroitumaan" alempiin resoluutiohin takkuavat luvattoman usein!! Jos aineisto ei ole kovin kriittistä, voi tämä olla siedettävissä, mutta erityisesti ohjelmointi ja teknisissä sovellutuksissa ongelma on huutava!!!
2. Kuvan koko jää liian pieneksi esitystilanteissa!
Käytännön kokein on havaittu, että jos projisoitavan kuvan leveys on 200 cm ovat esimerkiksi "työkalurivien tekstit" XGA resoluutiolla vielä hyvin luettavissa 6 m:n etäisyydeltä - siis luokassa, suuressa kokoustilassa jne. Jos resoluutiota nostetaan 1024 x 768:een, tulisi leveyden olla n. 240 cm, mutta 1280 x 1024 resoluutiolla leveyden pitäisi olla jo n.300 cm - ja mitä suuremmaksi max. katseluetäisyys kasvaa sen suuremmaksi suhteellinen ero kasvaa. Mitä suurempi kuva, sitä enemmän vastaavasti tarvitaan valovoimaa ja valaistuksen hallintaa.
3.Unohdetaan tarkistaa huonekorkeus!
Muista, että tasaisella lattialla - jos katselijat istuvat toistensa takana - pitäisi kuvan alareunan korkeus lattiasta olla vähintäin 145 cm: 200 cm leveä ja 155 cm korkea kuva edellyttää siis 300 cm huonekorkeutta.
4.Unohdetaan tarkistaa käyttämistapa!
Muista, että kiinteään asennukseen on omat laitteet ja matkakäyttään omansa - selvitä tämä huolellisesti ennenkuin rupeat selaamaan hakemistoja ja tilaamaan esittelyitä.
9. Mihin dataprojektoria tarvitaan?
1. ATK-koulutukseen!
Tärkein kysymys ATK-koulutuksessa on: "Mitä resoluutiota tarvitsen ja miksi?" Korkeampaa kuin XGA -resoluutioita, tarvitaan vain sellaisten sovellutusten kouluttamiseen, joiden informaatiomäärä ei yksinkertaisesti mahdu tällä resoluutiolla esitettäväksi. Kysymys ei ole
siis tottumuksista - vaan varsinaisen koulutussovellutuksen edellyttämästä vähimmäisresoluutiosta! Yleensä korkeaa resoluutiota
(1280x1024) edellyttävät vain erilaiset valvomo-, ohjaus-, ja keskusjärjestelmäsovellutukset, eräät 3D-mallinnusohjelmat, erilaiset graafiset erikoissovellutukset jne. Sen sijaan tavanomaiset hyötyohjelmat edellyttävät varsin harvoin yli XGA (1024 x 768 resoluutiota). Muista kuitenkin, että kouluttajan ja oppilaiden tulisi käyttää samaa resoluutiota - muuten tulee hankaluuksia.ATK-sovellutusten koulutuksessa tulisi kaikki - pienimmätkin komentorivit - olla helposti luettavissa, myös viimeisestä penkkirivistä -
muista siis varata tarpeeksi suuri valkokangas ja riittävästi valotehoa.2. Tietokoneella tehtyjen esityksien esittämiseen!
ATK-esitystä varten tulisi valmistaa aina oma aineisto (vrt. muun ATK-käytön yhteydessä syntyneet aineistot - kohta "RAP").
Esitysaineistoa (tuote-esittelyt, luentomateriaali, multimedia jne) laadittaessa tulisi aina pyrkiä ottamaan huomioon lopullinen esitystilanne: Samat lainalaisuudet, jotka pätevät perinteisien piirtoheitinkalvojen laatimisessa, pätevät myös ATK-esityksessä: max 6 sanaa rivillä, kirjankorkeus XGA-formaatissa min 21p, max rivimäärä kuvakentässä 11 kpl jne. Projisoidessasi tietokoneen näytön kankaalle dataprojektorin avulla sinun ei enää tarvitse tulostaa kalvoja ja lisäksi voit liittää esityksesi myös liikkeen ja äänen - mutta muuta eroa perinteiseen kalvoesitykseen ei ole!!Resoluutiolla ei ole ratkaisevaa merkitystä. Tärkeintä on, että käytät esitysaineiston laadinnassa samaa resoluutiota, kuin tuleva projektorisi pystyy esittämään. Jos laadit luentoaineistosi 1280x1024 resoluutiolla, mutta projektorisi pystyy esittämään vain 1024 x 768 resoluution,
käy esityksellesi hullusti. Joissakin graafisissa ohjelmissa voit määrittää esitysresoluution, jolloin ohjelma päivittää aineiston kulloinkin esitettävään resoluutioon, muista tarkistaa tämä - luvattoman palvon tässäkin on takkua eri sovellutuksissa.Luettavuus ei perustu korkeaan resoluutioon, vaan riittävän suuren tekstikokoon. Muista kuitenkin projektoria valitessasi kuvan "rakeutuminen". Mitä suuremman kuvan haluat tehdä ja mitä lähempää kuvaa katsotaan, sitä suurempi pitää myös on resoluution!
Jos katselet S-VGA-resoluutiolla tehtyä 300 cm levyistä tietokonekuvaa 4 metrin päästä (esim auditoriossa) erottuvat yksittäiset "mosaiikkipalaset" jo häiritsevästi kankaalta.Jos tarkoituksesi on esittää mahdollisimman korkealaatuista ATK-kuvaa, valitse kirkkain laite, korkea contrastiluku ja suurin resoluutio,
minkä vain ikinä irti saat - mutta muista tehdä aineistosi tarpeeksi suureksi! Jos voit lukea aineiston vaivattomasti omalta kuvaruudultasi
(17") 150 cm etäisyydeltä, on todennäköistä, että se on luettavissa myös useimmissa esitystilanteissa - huolimatta siitä mitä resoluutiota
käytät.3. Reaaliaikaiseen päätöksentekoon - RAP:iin* (*Copy: Pekka Holma, Oulu 1996)
RAP on raflaavasta nimestään huolimatta atk-projisoinnin ehkä hyödyllisen ja tehokkain mutta valitettavasti myös vähiten käytetty sovel-
lutus. RAP-tekniikassa ryhmän vetäjä tai alustaja valmistaa tietokoneella yhden tai useita päätösmalleja, jotka hän heijastaa tapaamisen
aikana dataprojektoria hyväksikäyttäen kokoustilan seinälle. Kokouksen aikana voidaan päätösehdotusta muovata reaaliajassa sitä mukaa kuin ehdotuksia saadaan (Budjetointi, suunnittelu jne).Näin ryhmä pysyy hyvin itse aiheessa ja pystyy nopeammin prosessoimaan yhteisen ajattelun tuloksena lopullisen päätösmallin jopa reaaliajassa. Siis todellinen HiTech -aivomyrsky!
Mikäli RAP -menetelmää käytetään, tulee projisointilaitteen kyetä korkeimpaan esitystarkkuuteen, jota organisaatiossa käytetään - muuten RAP ei toimi!
Seinälle heijastettu tietokonekuva on myös ikkuna "tiedon valtatielle"! Internet ja tietokonepohjaiset kuva/ja ääniyhteydet - videoneuvottelu
- ovat jo arkipäivää monessa johtoryhmän kokoushuoneessa - nyt kun projisointitekniikka lopultakin luo siihen hyvät mahdollisuudet.
10. Pitääkö lampuista tietää jotain erikoista?
Olisi hyvä tietää ainakin perusasiat - onhan lamppu projektorin "sydän"! Projektorin valo-lähteenä käytetään lähes poikkeuksetta kaasupurkauslamppuja, joiden käyttöikä vaihtelee 500h-2000h. Vain eräissä matkakäyttöön suunnitelluissa laitteissa käytetään perinteistä 400W/36V piirtoheitin- tai erikoisvalmisteisia hehkulankapääpeililamppuja. Kaasupurkaus-lamppuun liittyy muutamia yksityiskohtia, jotka käyttäjän tulee tiedostaa valintatilanteessa.
Kaikkein tärkeintä valintatilanteessa on lampun valmistajan selvittäminen. Jos projektorissa on erikoislamppu, jota saa ainoastaan projektorin maahantuojalta ja se lisäksi valmistutetaan ensisijaisesti uustuotantoa varten, voi olla olemassa riski, että "lamppuhuolto" ei aina toimi! Jos projektori käyttää yleisstandardilamppua, on asemasi helpompi! Standardirakenteesta voi joskus joutua maksamaan kalliimman hinnan, vaikka useimmiten se on pitkällä tähtäimellä edullisin ratkaisu!
Kaasupurkauslampun hankintahinta on varsin korkea, joten lampun käyttöiän pidentäminen on ainoa keino käyttökustannuksien laskemiseksi. Nopein tapa tuhota lamppu on sytyttää se uudelleen ennen kuin lamppu on jäähtynyt tarpeeksi tai yrittää sytyttää sitä useita kertoja peräkkäin - tämä tuhoaa myös sytytysyksikön. Nämä seikat tulee ottaa huomioon paitsi käyttökoulutuksessa myös projektorin valintakriteerinä. Vaikka jälkijäähdytys on hyvä asia, on liian aikaisen uudelleensytytyksen estotoiminto kaikkein tärkein - varmista, että tämä toiminto on projektorissa! Kuuman lampun räpsyttely tuhoaa lampun jo muutaman käyttökerran jälkeen! Lampun tulisi myös joka sytytyksen yhteydessä kuumentua täyteen arvoonsa - noin 4-6 minuuttia. Jos lamppu sammutetaan ennen tätä, syntyy lampun sisäpinnalle "karstaa", jonka poispalaminen voi kestää hyvinkin kauan! Tällaista "pakko-hehkutusaikaa" ei ole tietääksemme vielä toteutettu yhdessäkään projektorissa, joten tähän yksityiskohtaan voi puuttua vain käyttökoulutuksen yhteydessä. Tämän yksityiskohdan esille tuonti käyttökoulutuksessa erottaa muuten myyjät akanoista. Liian usein käyttökoulutuksessa jää huomiotta myös lampun asemointi lamppupesässä.
Jos ns DE- (kaksipää) lamppu asennetaan siten, että kaasun täyttöaukko - lasitippa - on kohti kennoa tai peliä, toimii lasitippa "polttolasin" tavoin synnyttäen jopa 400Co:n lämpö- ja valosäteen. Tämä "lasersäde" polttaa yhtä armotta reiän LCD-paneeliin, kuin "polttolasi" savuttaa mustaa pahvia keväisellä niityllä. Käyttökoulutus tapahtuu valitettavasti vasta oston jälkeen, joten miksi et pyytäisi sitä jo esittelytilanteessa - näin saat käsityksen myyjän ammattitaidosta: "Oletetaanpa, että olen nyt ostanut tämän projektorin ... anna minulle nyt sen käyttökoulutus!"
Huomaa myös, että kaasupurkauslampussa ei ole lankaa, joten se ei ole välttämättä rikki, vaikka siihen ei syttyisikään valoa - yleisin syy onkin sytytysyksikön vioittuminen, joka johtuu puolestaan sytytysestolaitteen puutteesta!
11. Onko eri kuvakennotekniikoissa todellisia eroja?
Ehdottomasti on! Projisointilaitetta valittaessa tulee kiinnittää huomiota: hankintahintaan, kuvan terävyyteen, contrastisuhteeseen, valon tasaisuuteen, resoluutioon, virkistystaajuuteen, siirrettävyyteen, tuuletusäänen voimakkuuteen, käyttökustannuksiin ja huoltoon.
Eri kuvakennotekniikat - kuvantuottoyksiköt - eroavat edellä mainittujen valintakriteerien osalta toisistaan - ja jokaiselle menetelmälle löytyy oma käyttökohteensa - joten ao. rakenneteknisiin- ja sovellutusalueisiin on syytä perehtyä suhteellisen huolellisesti.
Yleislaitemarkkinoilla on tällä hetkellä seitsemän erilaista kaupallisesti elinkelpoista kuvan-tuottamistekniikkaa (01.01.2002):
- 3-kennoinen aTFT-tekniikka
- 3-kennoinen polysilicon tekniikka.
- Mikropeilikennot: 1- ja 3-kennoinen DLP
- Perinteisempi CRT- eli kuvaputkitekniikka.
- Plasmanäytöt (joka siis ei ole projisointia vaan näyttötekniikkaa)3-kenno tekniikassa (aTFT-matriisi ja Polysilicon) on 3 kpl kuvan tuottamispintaa, jossa kuva kokonaisuudessaan muodostetaan erikseen valmiiksi - ikään kuin 3 eri väristä diakuvaa. Yksittäinen "diakuva" koostuu pienen pienistä "kuva-aihioista". "Kuva-aihioiden" lukumäärä on sama kuin esitettävän ATK-aineiston resoluutio: esim. 1024 x 768!. Kennoja on kolme R-G-B, eli punainen, vihreä ja sininen. Projektorissa kolmen eri kennon kuva koostetaan prismojen ja peilien avulla yhdeksi.
ATK -kuvan tasaisuus ja terävyys on siis suoraan verrattavissa diakuvan esittämiseen: Mitä parempi dia, valontasaisuus ja optiikka - sitä parempi lopputulos.
Dataprojektorin valoteho riippuu lampputehosta ja kennon valoläpäisykyvystä; kuvan vakaus ohjauselektroniikan älystä ja nopeudesta - sehän määrää, mitä kunkin kuva-aihion "täplät" milloinkin tekevät! Jos ohjauselektroniikka ei kykene kunnolla muuntamaan tietokoneelta tai videonauhurilta tulevaa kuvainformaatiota mosaiikkikuvaksi, on data- tai videokuva vilisevä ja epäpuhdas!
Jos kaikki em. tekijät ovat kunnossa, saadaan tällä tekniikalla - ainakin toistaiseksi - datakuvan projisoinnissa optisesti paras lopputulos. aTFT:n käyttöikä on noin 10.000h, jonka jälkeen sen contrasti vähitellen häviää ja väri muuttuu ruskeaksi! Laitteiden koko ja painot voivat vaihdella hyvinkin paljon!
Optiselta tarkkuuden huonona puolena on häiritsevä ristikko, joka näkyy varsin selvästi jos kuva on liian suuri katseluetäisyyteen nähden.
Rakenteensa vuoksi 3-kennotekniikka on vielä suhteellisen arka ulkoisille "ärsykkeille" ja siksi vikaantumisia voi esiintyä myös kennojen, peilien ja prismojen tuennassa.
Tällä tekniikalla saavutetaan yleisesti ottaen pienin laitekoko sekä suhteellisen hyvä hintalaatusuhde video ja datakuvan esittämisessä - kumpikin on tasaisen hyvä! Datakuvan laadussa on ehkä suurimmat erot eri valmistajien välillä (jos verrataan hajontaa eri kennotekniikoissa), joten muista vertailla, jos päädyt tähän tekniikkaan! Polysiliconkennon käyttöikä on samoin n. 10.000h, jonka jälkeen senkin contrasti vähitellen häviää ja kuvan väri muuttuu ruskeaksi tai violetiksi.
DLP (mikropeilitekniikka) eroaa olennaisesti edellä kerrotuista tekniikoista. DLP-kuvakenno koostuu pienen pienistä peileistä, jotka heijastavat valoa joko optiikalle tai sen ohi! Kuva muodostetaan "peilipinnalle" siten, että väripyörän läpi heijastetaan vuoronperään kolmea eri väristä valoa (R+G+B). Kalliimmissa sovellutuksissa väripyörä on korvattu kolmella omaa väriä heijastavalla kennolla.
Teknisesti DLP tarjoaa "lähes rajattomat" mahdollisuudet: Teoriassa valomäärällä ei ole rajoituksia, koska kyseessä on heijastumis - ei läpivalaisutekniikka. Uudet korkearesoluutiokennot ovat laboratoriossa jo valmiina, ja ensimmäiset kannettavat 1280 x 1024 laitteeet ovat jo myynnissä. Tekniikalla saavutetaan pieni laitekoko ja puhdas kuva ilman kennojen ääriviivoja!
Videokuvan toistossa DLP on kannettavista projektoreista toistaiseksi paras vaihtoehto
CRT-projektori vastaa rakenteeltaan pitkälle perinteisen PC-näytön rakennetta. Oikeastaan ainoa ero on siinä, että tietokoneen näyttöputken sisällä liikkuu 3 katodisädettä, jotka piirtävät kukin sinistä, punaista tai vihreää viivaa (R.G.B.). CRT-tykeissä jokaista kolmea pääväriä varten on oma kuvaputki - "tykki".
Tämä on siis ainoa tekniikka, jossa lopullinen kuva sananmukaisesti syntyy vasta kankaalla!
(Tekniikkahan perustuu siihen, että hehkun lämmittämänä katodilta irtoaa elektroneja, jotka suurjännitteen vetäminä sinkoutuvat kohti kuvaputken päätä, jossa ne törmäävät fosforipintaan. Tämän törmäyksen seurauksena fosforipinnan atomi tuottaa näkyvää valoa, joka nyt jatkaa matkaansa kohti kangasta. Mitä suurempi jännite putken päässä on, sitä suurempi on elektronin nopeus. Lopulta saavutetaan röntgensädealue, jolloin "valo" menee kankaasta ja jopa seinästä läpi!. Konverkenssi- ja poikkeutuskelat piirtävät tällä "katodisäteellä" kuvan valmiiksi parhaimmillaan jopa sata kertaa sekunnissa!
CRT-teknologia kehitys on kalliiden tuotantokustannuksien vuoksi loppunut, vaikkakin se edelleen pystyisi teknisesti, optisesti ja "ohjausälyltään" ainoa kaupallinen vaihtoehto "super-resoluutioille ja -virkistystaajuuksille". Toistaiseksi optinen tarkkuus ja konverkointi (siis kuvapintojen päällekkäin asettelu kankaalle) ovat kuitenkin ongelma, joten vaikka tykit pystyvätkin toistamaan todella korkeita resoluutiota, ei "postikortin terävää" lopputulosta ole vielä saavutettu.
Eräissä suurtehosovellutuksissa kuvat on yhdistetty yhdeksi kuvaksi jo projektorin sisällä, mutta tämäkään rakenne ei ole tuottanut vielä toivottua tarkkuutta.
Käyttäjäkunta on hieman eri mieltä siitä, mihin CRT-soveltuu parhaiten. Yksimielisiä ollaan vain sen ylivoimaisuudesta todella vaativissa dataesityksessä (siis yli 1280 x 1024 resoluutiossa). Mutta uuden sukupolven DLP -tekniikka on kumoamassa tätäkin "muuria".
Blasmanäytöt
Ei käsitellä sen laajemmin. Todetaan vain erinomaiseksi ratkaisuksi vaativiin suurnäyttöihin: Kotiteatterit, INFO-järjestelmät, messu- ja museo standit jne.
Muut tekniikat. Laboratoriossa on kehitteillä joukko uusia tekniikoita: flat-scriin, lasertekniikat jne. - muista siis kysellä aika-ajoin uusia päivityksiä tästä oppaasta.
Yhteenveto
Jokaisella edellä kuvatulla tekniikalla on oma paras sovellutusalueensa. Yleinen käsitys markkinoilla onkin, että kaikki tekniikat kehittyvät rinnan tarkentuen eri käyttäjäryhmiä ja käyttöympäristöjen tarpeita ajatellen.
12. Onko projektorien erikoisrakenteista haittaa?
Ei suoranaisesti! Projektorien erikoisrakenteilla pyritään vain pienentämään laitekokoa! Erilaiset rakennesovellutukset kehittyvät nopeasti ja todennäköisintä onkin, että tämä valinta-opas vanhenee ensimmäisenä juuri tämän aihealueen sisällön suhteen - muista siis pyytää päivitystä.
1.Yksikennoinen peili aTFT -projektori
Tämä projektorirakenne mahdollistaa perinteistä suoraprojektiotekniikka pienemmän kotelotyypin. Peilien kautta projektori tulee jonkin verran "haavoittuvammaksi", mutta suhteelisen hyvä kuvalaatu ja helppo siirrettävyys tekevät projektorityypistä mielenkiintoisen vaihtoehdon.
2. Monimedia -projektori
Tässä projektorityypissä on mielenkiintoisella tavalla yhdistetty dokumenttikamera ja datavideoprojektorin hyvät ominaisuudet. Samalla laitteella voidaan heijastaa videokuvaa, data-kuvaa, piirtoheitinkalvoja, kuvia, esitteitä, sormenjälkiä jne.
Projektorityyppi mahdollistaa itse asiassa aivan uuden tyyppisen kalusteasettelun ja jopa viestintämenetelmät kokous- ja neuvottelutiloihin.
Laitteen soveltuminen kalvojen heijastamiseen perustuu luonnollisesti sekä lukukameran että projektorin optisiin ominaisuuksiin. Jos nämä ominaisuudet ovat riittävän hyvät, on tämä sovellutus todella käyttökelpoinen yhdistelmä, joka saattaa eräissä tapauksissa jopa korvata piirtoheittimen.
Hyvin mielenkiintoinen mahdollisuus, vaikkakin esittäjän paikka on "kerettiläinen".
13. Millä kennotekniikalla saadaan paras kuva?
Seuraavassa taulukossa on yhteenveto eri tekniikoista sekä niiden optisesta soveltuvuudesta eri ohjelmalähteisiin - millä tekniikalla siis saadaan optisesti paras kuva! Soveltumista kuvataan numeroin 1 - 5 suhteessa toisiinsa (paras/1 - huono/5). Soveltuvuudessa on arvioitu terävyyttä, valontasaisuutta ja sävykkyyttä! Huomaa myös vaihteluväli, joka määräytyy eri laitemerkkien ominaisuuksien mukaan, joten muista vertailla!
Hintaryhmä alle 16.000 euroa
Laitetyyppi ATK Video Valoteho Polysilicon 3-ken. projektorit 1 1-2 700 - 3500 ANSI-L Mikropeili DLP- projektorit 1 1-1 800 - 7200 ANSI-L CRT- projektorit 1 1-1 650 - 1000 ANSI-L Hintaryhmä yli 16.000 euroa
Laitetyyppi ATK Video Valoteho Polysilicon 3-kenn. projektorit 1 1-2 5200 - 10000 ANSI-L Mikropeili DLP-projektorit 1 1-1 5200 -10000 ANSI-L Huom. Projektorien valotehoa kuvataan erilaisilla mittayksiköillä: Lumen, P-(Peak)Lumen, ANSIlumen ja DinLumen, joskus myös Lux, joka itse asiassa ei oikeastaan edes kuvaa valotehoa
ANSI-lumenesta piti tulla yleispätevä mittayksikkö, mutta valitettavasti turhaa "optimismia" on todettu esiintyvän markkinoilla. Siksi esitteiden ilmoittamaan ANSI-lumenkin arvoihin on syytä suhtautua kriittisesti: 2500 ANSIlumenen projektori voi vertailussa olla yhtä kirkas kuin 2000 ANSIlumenen! Muista myös erottaa Lumen ja ANSIlumen toisistaan!
Älä vertaa valkoista kuvaa vaan kuvamateriaalia, joissa on sekä lähellä tummaa, että lähellä valkoista olevia harmaa ja pastellisävyjä.
Laitteet rinnakkain samalle kankaalle on ainoa luotettava menetelmä!
Siirtoheittimet ovat auttamattomasti vanhentuneet. Ainoa hyvä syy niiden hankkimiseen on raha.
Alle 16.000 ja 4 -ryhmän laitteet ovat kaikki keveitä ja valovoimaisia laitteita, joten ne soveltuvat sekä matkakäyttöön että kiinteään asennukseen. Kiinteässä asennuksessa laitteiden liitännöissä on kuitenkin usein toivomisen varaan:
"Yksinkertainen on kaunista" -periaatteella projektori asennetaan kiinteästi kattoon. Projektoriin kytketään seinäkourusta video ja videon ääni. PC:n VGA-singnaali ja audio kytketään joko lattiakaivosta tai kourusta. Projektorin audio-out:iin kytketään vielä hyvät aktiivikaiuttimet ja neuvottelutila on täysin toimiva: järjestelmä toimii automaattisesto "WYSIWYH" (Mitä katso - sitä kuuntelet) -periaatteella.
Kaikkia projektoreita ei näin voi kuitenkaan asentaa, koska niistä puuttuu joko liitännät ja kaukosäätimen VOLYME- säätö ei ohjaakaan Audio- Out (aktiivikaiuttimien) äänenvoimakkuutta.
Markkinoille on tullut myös Ultrakeveitä laitteita jota 1280 x 1024 resoluutioon asti. Mukana kuljetettavuus on tärkein kriiteeri, kun joudut kuljettamaan projektoria mukana - älä tee sitä kuitenkaan teknisen luotettavuuden kustannuksella. Ultra-kevyet laitteet soveltuvat vain harvoissa tapauksissa 8h messukäyttöön!!!
14. Mikä kennotekniikka soveltuu parhaiten dataprojisointiin?
Kaikki soveltuvat parhaiten, kun valitaan oikea käyttötarkoitus. Dataprojisoinnin onnistumiseen vaikuttaa optisten ominaisuuksien lisäksi ennen kaikkea projektorin ohjauselektroniikan kehittyneisyys - itse kennotekniikka riippuu valmistajan ratkaisusta, jolla max. resoluutio saavutetaan ja ohjauselektroniikan älykkyys (nopeus) riippuu valmistajan osaamisesta ja strategiasta.
Sinun pitää siis tarkastella rinnan molempia mitta-arvoja, kun etsit projektoria. Mutta ensin muutamia käsitteitä .
"Mikä on virkistystaajuus?"
Pöytätietokoneen kuvaputkella syntyy kymmeniä kuvia joka sekunti. Näiden kuvien lukumäärää kuvataan yleiskielessä nimityksellä virkistystaajuus (mittayksikkö on Hz). Jos tämä mittaluku on liian alhainen alkaa kuvaruutusi välkkyä. Projektorin valinnassa sinun on tärkeä muistaa tämä, jos PC:llä on korkea virkistystaajuus, voi olla, että projektori putoaa pois pelistä.
Sama koskee luonnollisesti myös resoluutiota - paras kuva syntyy aina, jos PC:n resoluutio on sama kuin projektorin todellinen ("aito") resoluutio. Oleppa tarkkana - myyjillekkään ei aina näytä olevan aivan selvää mikä on Max -resoluution ja Aidon -resoluution ero!!!
Mitä suurempaan resoluutioon projektori pystyy ja mitä suuremman virkistystaajuuden se pystyy käsittelemään sitä korkeampi on sen "älykkyysosamäärä".
15. Miten valitsen projisointilaitteen?
Yleistä
Selvitä aluksi paljonko sinulla on käytettävissä rahaa. Ota huomioon myös leasingvaihtoehto - se on hyvä tapa hankkia nopeasti uusiutuvia laitejärjestelmiä. Mikäli olet vasta budjetoimassa laitteen hankintaa, ota huomioon myös hinta- ja laitekehitys: Jos päädyt budjetointivaiheessa johonkin laitteeseen, on tilanne muuttunut puolen vuoden kuluttua ja vertailukierros on syytä tehdä uudelleen!
Älä hätiköi, mutta älä myöskään jää odottamaan uusinta tekniikkaa - odotuksesi ei lopu koskaan. Jos löydät laitteen, joka täyttää kaikki tämänhetkiset tarpeesi ja sinulla on siihen varaa - osta se! Muista, että hankit sen hyötykäyttöön - et statuksen vuoksi!
Varmista, että sinulle esitellään ja myös toimitetaan uusinta tekniikkaa! Tämä on erityisen tärkeää ns. OEM-tuotteiden kohdalla (siis jonkun suuren tehtaan tai markkinointiketjun omalla nimellään markkinoima tuote, joka ei ole omaa tuotantoa,). Se, että eri merkkiset tuotteet tulevat samalta tehtaalta, ei todellakaan merkitse aina sitä, että laitteet olisivat samanlaisia. OEM-tuotteiden markkinointihan merkitsee käytännössä sitä, että ketju ostaa kerralla suuren määrän laitteita keskusvarastoon - saaden näin mukavan ostoehdon! Varastoa puretaan sitten sitä mukaan, kun kauppaa tulee. Kun erä on myyty, ostetaan taas uusi jne. Mielenkiintoista on myös se, että samalta tehtaalta tulevat laitteet eivät ole samanlaisia vaikkakin ne on tarkoitettu "merkkikauppaan" - siis vain eri jakelukanaville eri merkeillä!!!.
Laitteiden kiertonopeutta on vaikea arvioida, joten ajoittain markkinoilla ilmenee hyvinkin voimakasta "erikoishinnoittelua" tai joskus pitkiä toimitusaikoja.
Suoraan tehtaalta tulleen ja välivarastossa maanneen laitteen ominaisuudet saattavat erota todella paljon toisistaan. Erityisen hankala tilanne on silloin, jos OEM-organisaatio on teettänyt laitteet tiettyjen speksien mukaan: "Oem made by the Original". Koska erot Oem-tuotteen ja "originaalin" välillä voivat siis liittyä joko valmistukseen tai valmistusajankohtaan, on syytä olla tarkkana. Vaikka tehdas käyttäisikin samoja komponentteja, ja tuotteet valmistetaan yhtäaikaa vierekkäisillä linjoilla on olemassa vielä eräs seikka, joka on syytä ottaa huomioon.
Komponenttien vastaanotossa suoritetaan tehtaalla aina "esitestaus": Olisiko mahdollista, että luokitusperusteena on tällöin: Oma valmistus, oem-valmistus ja hylätyt? Älä mene halpaan! Älä koskaan osta edullisemmin sinulle tarjottua oem-tuotetta ilman, että todella näet sen ja vertaat sitä yhtäaikaa tuoreeseen "originaaliin". Älä toisaalta oikopäätä hylkää oem-tuotetta, se voi olla sinulle erittäin hyvä ratkaisu, kun olet tarkkana! Sama pätee myös eri jakelukanavia käyttäviin valmistajiin!!!
Muista myös tarkistaa esittelylaitteen sarjanumero! Jos sinulle toimitettavassa laitteessa on pienempi (vanhempi) sarjanumero - on syytä olla todella tarkkana! On ehkä syytä pyytää ko. esittelylaite vertailuun.
16. Mitä minun pitää selvittää ennen kuin aloitan?
Ennen kuin aloitat oikean vaihtoehdon etsimisen, selvitä itsellesi seuraavat seikat:
Pitääkö laitteen olla liikuteltava vai kiinteä?
Mihin haluat sijoittaa laitteen esitystilassa: eteen vai taakse?
Millaisissa tiloissa joudut laitetta käyttämään? Jos esität dataa, mikä on vähimmäisresoluutio ja virkistystaajuus?
Millaista huoltoa edellytät?
"Esitän vain datakuvaa, mistä aloitan?"
"Esitän vain videokuvaa, mistä aloitan?"
"Sen pitää olla liikuteltava, mitä minun pitää ottaa huomioon?"
Koko - koko - koko !!!
Hyvä matkaprojektori heijastaa hyvän datakuvan vielä normaali huonevalaistuksessa. Joten siirrettävyys ja laatu kulkevat tässä käsi kädessä - valitettavasti myös hinta. Päätä kuinka liikuteltava projektorin pitää todella olla. Pienuus ei ole "itseisarvo", jonka edessä pitää uhrata kuvalaatu ja valovoima! Muista vertailla myös tuuletusääntä - erot ovat korvia vihlovia !!!
Muista tarkistaa resoluutio ja virkistystaajuus vaatimukset - ja eiku kauppaan!
"Onko se parempi panna eteen vai taakse?"
Tilan koko ja muoto ratkaisevat tämän. Jos esitystilasi ei ole kovin pitkä, ja edessä on niukalti tilaa, etsi projektori, jossa on tarpeeksi "pitkäoptiikka". Voit sijoittaa projektorin myös kattoon, mutta silloin siirrettävyys on hankalaa.Erityisesti dataprojisoinnissa kiinteäobjektiiviset laitteet ovat pääsääntöisesti piirroltaan parempia; zoom-objektiivien hienopiirto-ominaisuudet jäävät hieman pehmeiksi! Tällä on erityisesti merkitystä hiusviivaisissa korkearesoluutioesityksissä. Miksipä vaatia korkeaa resoluutiota tarkkojen yksityiskohtien esittämiseen, jos projektorin optiset ominaisuudet eivät riitä!
Avainasemassa ovat valovoima ja piirtotarkkuus. Perusperiaatehan oli: mitä enemmän datakuvassa on pikseleitä tai videokuvassa TV-juovia, sitä suuremmaksi voit kuvaa kasvattaa - siis pikseleitä ja juovia niin paljon kuin rahaa on - muista kuitenkin pitää jäitä hatussa ja vertaile lopputulosta!
On olemassa tilanteita ja av-tiloja, joiden toteutussuunnittelu ja laitevalinnat edellyttävät erikoismiehen panosta. Käytä heitä ... älä uhraa liikaa omaa aikaasi.
"Miten tarkasti resoluutio ja virkistystaajuus pitää ottaa huomioon?"
Koska resoluutiolla on hyvin suuri merkitys esitettävän kuvan laatuun suhteessa kuvan kokoon, asettaa tämä esitysprotokolla suurimmat vaatimukset projisointilaitteen valinnalle. Kartoita siksi huolellisesti, mitkä ovat yhteisösi atk-työskentelyrutiinit: Jos teillä on valmiina tietokoneella esim. Power-Point esityksiä, multimediaa jne. varmista, millä resoluutiolla ne on laadittu.
Onnistuneen hankinnan kannalta on ratkaisevan tärkeää selvittää projektorim maksimi tahdistuvuus eri virkistystaajuuksille. Jos et tiedä miten tarkistat sen, ota yhteys PC-laitetoimittajaan tai tukihenkilöön - älä ohita tätä kohtaa! Jos PC:n näytön virkistystaajuus on esim. 90 Hz, on projektorin ohjauselektroniikan kyettävä samaan nopeuteen - jotta kuva olisi häiriötön ja vakaa.
Koska käytännössä kaikkien pöytäkoneiden näytönohjaimien virkistystaajuus on kuitenkin säädettävissä, on tämä ongelma otettava huomioon vain, jos projektoria käytetään useiden eri PC-laitteiden kanssa.
Yhtä laitetta kannattaa vielä säätää, mutta jos laitteita on useita, määrää korkein käytettävä virkistystaajuus myös projisointilaiteen ko. toistoarvon. Huomaa myös, että jos joudut laskemaan PC:n virkistystaajuutta projisointilaitteen vuoksi, menetät myös PC:n näytön vakautta! Muista myös, että kaikki eivät välttämättä osaa muuttaa resoluutiota puhumattakaan virkistystaajuudesta, joten kannattaa olla tarkkana!
Jos Teillä on kannettavia PC-laitteita, on oltava erityisen huolellinen: markkinoilla on laitteita, joiden näytönohjainkorttia ei voi vaihtaa ja virkistystaajuus on "juotettu" ulkoiselle näytölle 85 Hz:een - jos projektorisi yltää 75Hz:iin, et saa vakaata kuvaa!.
Kun testaat eri laitevaihtoehtoja, pidä huoli, että sinulla on käytössäsi PC, johon on asetettu korkein organisaatiossa käytetty virkistystaajuus. Älä kuitenkaan aseta tätä vaatimustasoa yhtään liian korkealle - et hyödy siitä mitään. Jos Teillä on "salkkumikroja", varmista että ulkoinen näyttö on säädetty haluamallesi resoluutiolle ja max. virkistystaajuudelle.
Kun PC-laitteen resoluutio ja virkistystaajuus on määritelty ja "juotettu" testauksen ajaksi pysyväksi asennukseksi , tee "testaustyöpöytä". Jos sinulla on Windows määritä ohjauspaneelista työpöydän taustakuvaksi "50% harmaa" ja taustakuvioksi "Ei mitään". Pienennä kaikki sovellutukset ikoneiksi, jotta ruudullasi näkyy vain työpöytä. Windows 95-:ssä sinun pitää eräissä versioissa editoida itse esim. "Verkko" ko. työpöydäksi ja muuttaa myös työpöydän väri harmaaksi, mutta se kannattaa! Pienennä sovellutukset samoin ikoneiksi.
Nyt sinulla on testipöytä, joka on lahjomaton! Mikäli testattava projektori näyttää nyt pystysuuntaisia mustia häiriökenttiä, etkä saa niitä poistetuksi säätöjä muuttamalla, ei projektorisi virkistystaajuusominaisuudet ole sinulle riittävät. Huomaa, että normaalissa tekstisovellutuksessa tämä virhe näkyy vain pieninä värinöinä kirjaimissa, mutta värikentissä häiriöt ovat jo häiritseviä.
LCD-, PolySilicon -, ja DLP- kennot ovat verrattavissa diakuvan lisäksi myös elokuvafilmin ruutukuvaan. Elokuvafilmihän koostuu "peräkkäin liimatuista diakuvista", joita projektori rullaa lamppukammion ja optiikan välissä, jossa lisäksi musta läppä heittää välillä kuvan mustaksi - ja me luulemme näkevämme elävää kuvaa!
Mosaiikkitekniikoissa projisoitava kuva ei vaihdu vaan muuttuu suoraan toiseksi. Tätä muuttumisnopeutta kuvaa kennon päivitysnopeus, joka on siis minimiaika, jonka kenno vaatii voidakseen esittää jälleen uuden kuvan. Jos tämä aika on riittävän lyhyt, ei ihmissilmä enää erota kuvien vaihtelua - ja taas me luulemme näkevämme elävää kuvaa. Jos kennon (tai oikeastaan yksittäisen pikselin) vasteaika on alle 35 ms, voit olla varma, että laitteesi toistaa virheettömästi myös videota tai multimedian video-osia ja animaatiota! Varmista myös vaakaliikkeen mukana pysyminen.
17. Millaista huoltoa minun pitäisi edellyttää?
Kun valitset projektoria tai siirtoheitintä varmista myös selustasi. ISO 9001 laatustandardi auttaa sinua paljon! Jos tehdas voi esittää omasta tuotannostaan ko. sertifikaatin, voit olla suhteellisen turvallisella mielellä. Sertifikaatti varmistaa sinulle, että sinulle toimitettu laite on hyvin lähellä sitä, mikä sinulle on esitelty. Jos laatustandardia ei ole, on periaatteessa täysin tuurista kiinni, mikä on juuri sinulle toimitetun laitteen laatu. ISO 9001 laatustandardi kertoo sinulle jotain myös koko tehtaan toimintaperiaatteista. Jos autoissa, kameroissa ja kodinkoneissa on suuria laatueroja, olisi kovin onnetonta odottaa, ettei eroja olisi myös dataprojektoreissa. Vaikka myyjä onkin täysin vilpitön, voi tehtaan politiikka olla silti härski!
Maahantuojan ja tehtaan huoltopolitiikka on myös alue, jossa ei voi olla liian tarkkana. Jos paikallinen myyjäsi sanoo sinulle, että heillä tai maahantuojalla on oma tai sopimushuolto, on syytä tehdä vielä muutamia tarkistuksia - jos siis haluat olla todella tarkkana! Vaikka paikallismyyjällä tai maahantuojalla olisikin oma huolto, ei se merkitse automaattisesti sitä, että huoltomies olisi saanut koulutuksen ko. laitteen korjaukseen. Tämä koskee erityisesti "sopimushuoltoa". Soittokierros ei ole haitaksi tai pyydä kirjallinen selvitys siitä, mitä tapahtuu, kun laite menee rikki. Ole erityisen tarkkana, jos korjaukset suoritetaan vain piirikortteja vaihtamalla ts. vikaa ei etsitä itse kortilta vaan koko kortti vaihdetaan!
Takuun aikana tämä ei tietenkään ole ongelma, mutta ja takuuajan jälkeen esim. dataprojektorin emokortille tulee vika ja maahantuojan ja tehtaan korjaustapa on "korttivaihto ja kotiin" - olet liemessä! Emokortin hinta voi olla jopa 18.000,- + rahdit ja työt!
"Eikö se ole sama, missä korjaus todellisuudessa tapahtuu ja miten"?
Ei todellakaan ole! Tämä on erityisen tärkeää takuun jälkeen. Pyydä selvitys missä ja miten laitteen korjaus tapahtuu. Voit pyytää myös kirjallisen vakuutuksen siitä, että korjaus kohdistuu itse kortissa olevaan vikaan - myös takuuajan jälkeen! Pyydä selvitys, missä vian etsintä tapahtuu, ja kuka maksaa työt ja rahdit. OnSite -sopimukset ovat loistava tapa varmistaa laitteen toiminta -selvitä kuitenkin mitä tapahtuu takuuajan jälkeen tai valmistu siihen, että laitteen elinikä on laskennallisestikkin vain takuuaika - muuten yllätykset voivat olla tosi komeita.
Jos esim. laitemyyjä kertoo sinulle, että takuu vastaan kaikki osa kustannukset. on silti syytä pyytää kirjallinen selvitys:
Kuka maksaa rahdit Teiltä - myyjälle, myyjältä - maahantuojalle, maahantuojalta - mahdolliselle om-jakelijalle, om-jakelijalta - tehtaalle, tehtaalta - om-jakelijalle, om-jakelijalta - maahantuojalle, maahantuojalta - myyjälle, ja myyjältä - Teille. Rahti- ja käsittelykulut voivat voivat olla yli 1.000 € ja aikaa voi mennä 3 kuukautta!
Paikallinen tai kansallinen - suurikaan yritys - ei sinun kannaltasi ole välttämättä paras yhteistyökumppani, elleivät em menettelytavat miellytä sinua. Keskity ennen kaikkea maahantuojan toimintatapaan - maahantuojan varassa myyjät todellisuudessa ovat.
Pyri saamaan selvitys myös itse tehtaan huoltopolitiikasta, koska viimekädessä kaikki maahantuojat nojaavat palvelunsa tehtaan toimintaan. Jos myyjä ei osaa vastata em. kysymyksiin, anna hänelle aikaa selvittää vastaukset - hän ei ehkä ole asiantuntija ko. tuoteryhmän kohdalla. Mutta jos vastaukset tulevat kuin apteekin hyllyltä - ja kaikki luvataan korjata "omassa huollossa" on syytä pyytää tarkempia selvityksiä.
"Mitä takuuasioissa pitää ottaa huomioon?"
Kesto, mistä takuu alkaa ja mitä se kattaa - myös rahtien ja lainakoneen osalta. Sisältyykö mahdolliseen takuuaikaiseen korjaukseen "päivityspalveluja" - mikä olisi tietenkin erittäin hyvä asia.
Seuraavaksi vielä kerran yhteenveto seikoista, jotka sinun siis olisi hyvä selvittää ennen kuin rupeat etsimään sopivaa projektoria testeihin?
Paljonko voit ylittää hankintabudjettia?
Mitkä ovat esitysolosuhteet ja mitä vaatimuksia ne asettavat laitteen valovoimalle ja contrastisuhteelle?
Voinko käyttää suoraprojisointia vai pitääkö turvautua takaprojisointiin?
Minkä kokoinen kuvan tulisi olla - ottaen huomioon esitysresoluution?
Onko valkokangas laadullisesti riittävän hyvä ja riittävän kokoinen?
Mihin atk-sovellutuksiin organisaatio käyttää projektoria?
Mitä resoluutiota esityslaitteen pitää voida esittää puhtaasti? Aidot 1280 x1024 kannettavat matkamallit ovat jo markkinoilla
Mikä on korkein virkistystaajuus, jota projisointilaitteen tulee voida ottaa vastaan?
Pitääkö projisointilaitteen olla siirrettävä ja mitä se saa painaa?
Onko laitteen toimintaäänelle (tuuletus) erityisvaatimuksia
Mikä lamppu, käyttökustannukset ja saatavuus?
Edellytänkö tehtaalta ISO 9001 laatusertifikaattia?
Millaista huoltoa edellytät?
... niin, ja muista pyytää av-suunnittelijaa mukaan hankkeeseen, jos on remonttia tiedossa !!!
Kun sitten testaat projektoria, kiinnitä huomiota ainakin seuraaviin asioihin:
Onko projektorissa riittävän suuri aito resoluutio teidän vaatimuksiinne
Täyttääkö projektori virkistystaajuus vaatimukset
Asettuuko kuva täydellisesti ja häiriöttömästi eri resoluutiolla ja laitteilla
Onko kuva valoisuudelta tasainen koko kuvan alueelta?
Palavatko vaaleat sävyt puhki, onko kuvassa lähellä mustaa olevia sävyjä?
Onko kuva terävä myös läheltä katsottuna?
Soveltuuko laite optiikaltaan esitystiloihisi (key-stone, kuvakoko, sijoituspaikka)?
Siroaako kuva esitystilasi lähimmältä katselupaikalta?
Jos käytät useita koneita, muistaako laite asetukset?
Mikä on laitteen melutaso
Onko laitteessa uudelleenkäynnistyksen esto (ks. kohta lamput)